”Miksi tulinkin nyt näin väsyneeksi?”
Minulta kysytään usein tämä kysymys mindfulness- tai metsäterveysretkien jälkeen.
Moni osallistuu palauttaviin hetkiin uupuneena, mutta toiveikkaana. Huonosti nukutut yöt, kamala kiire, huono omatunto tekemättömistä asioista, yleisväsymys, hatutus, uupumus……
”Ehkä tämä tuokio palauttaa minut aktiiviseksi, aikaansaavaksi ja energiseksi. Ehkä tämä tuokio auttaa tähän väsymykseen.”
Palautumisvaje ja sen vaikutukset
Mikäli tässä vaiheessa tilanne on se, että palautumisvajetta on pitkältä ajalta, lopputulos palauttavasta tuokiosta ei ehkä olekaan toivotunlainen.
Ihmiskeho ja mieli, ovat ihailtavan sopeutumiskykyisiä. Ne saavat ihmisen selviytymään ihan uskomattomista kuormista ja tilanteista. Voimavaroja löytyy paljon, ja niistä voi ammentaa kauan.
Ihminen saattaa kuvitella, että toimintakyky on ehtymätön. Ja että jos kerran eteenpäin pääsee, vaikka vain vaivoin, mennään sitten…
”Ehkä tämä joskus helpottaa… Sitten kun…”
Kehon ja mielen ylivirittyminen ja ylikuorma, ilmenee kuitenkin väistämättä jossain vaiheessa. Kehon ja mielen sopeutuminen on vienyt energiaa ja hiljalleen tasapaino järkkyy.
Voi olla, että uni ei tule tai nukut pätkissä. Pitkittynyt uniongelma alkaa aiheuttaa ongelmia ajattelussa, käytöksessä ja voinnissa. Mikäli aivot eivät saa lepoa, ne eivät puhdistu kuonasta, eivätkä toimi normaalisti. Tällöin on vaikea oppia, muistaa tai tehdä viisaita päätöksiä. Väsynyt keho ja mieli alkavat aiheuttaa haasteita omassa voinnissa ja vaikuttaa myös ihmisuhteisiin.
Stressi ja haitallinen kuormittuminen ilmenevät usein hiljalleen, vähän varkain. Joskus heräät tilanteeseen vasta kun ystävä tai lähimmäinen huomauttaa käytöksestäsi tai podet ikävää kroonista vaivaa. Ylivirittyneisyys ja stressi saattavat aiheuttaa mm päänsärkyjä, vatsavaivoja, ärtyneisyyttä, uniongelmia, makean himoa, ruokahaluttomuutta, muistiongelmia ja keskittymisvaikeuksia.
Kehon tasapainoinen toiminta
Kehon ja mielen normaalit toiminnat, sisältävät toiminnallisuutta ja palautumista sopivassa syhteessa. Pieni, hetkellinen palautumisvaje ei yleensä aiheuta suurempia ongelmia, mutta jos palautuminen on huonoa pitkän aikaa, ongelmat kroonistuvat. Älä pidä kehon ja mielen hienoa systeemiä itsestäänselvyytenä. Ota vastuu omasta hyvinvoinnista ja nautit elämästä täysipainoisemmmin.
Miten mindfulness voi auttaa?
Läsnäoloharjoitukset toimivat hyvin palautumisen ja tasapainon tukemisessa. Muodolliset, tai epämuodolliset harjoitteet, vievät sinut itsesi äärelle. Opit havainnoimaan kehon ja mielen tilaa, ymmärtämään erilaisia viestejä, kuuntelemaan omia tarpeitasi. Kun palautuminen on oikeassa suhteessa suorittamisen suhteen, asiat tuntuvat sujuvan paremmin ja olo on kevyempi. Tällöin myös mindfulness-harjoitteet virkistävät, selkeyttävät ja tyynnyttävät miellyttävämmin.
Läsnäololihaksesi kasvavat ja voimistuvat harjoittelun myötä. Pysähdy itsesi äärelle ihan joka päivä. Erityisesti silloin, kun tuntuu ettei nyt ehdi pysähtyä minuutiksikaan.
Pysähdy, sulje silmäsi, aisti kehosi, huomaa miten paljon ja millaisia ajatuksia sinulla on. Huomaa että hengität. Tunne jalat vasten maata. Vedä pitkä sisäänhengitys nenän kautta. Puhalla pitkä uloshengitys suun kautta. Tunne kuinka osa kiireestä katoaa….. Jännitteet sulavat.
Miksi väsymys ilmenee?
Kun siis aloitat väsyneenä ja ylivirittyneenä esim mindfulnessharjoittelun, saatatkin ensin kokea väsymystä. Äärimmilleen viritetty keho huokaisee helpottuneena. Harjoitukseen asettuminen viestittää sille että mitään hätää ei olekkaan. Tämä ihminen istuu hiljaa ja hengittää rauhassa. Hermosto ja hormonitoiminta viestittävät aivoille toimintakäskyjä turvasta. Piilossa väijynyt luontainen väsymys pääsee esiin. Kehon ja mielen luontainen levon tarve muistuttaa itsestään. Hiljaisten harjoitusten jälkeinen väsymys on kutsu sinulle lepoon. On aika huolehtia tehostetusti palautumisesta. Pian huomaat, että energia alkaa sittenkin lisääntyä…..
Voi hyvin
Kuuntele itseäsi, tiedosta kehon ja mielen vointi, salli itsellesi palautumisen paikkoja.
Pidä itsestäsi hyvä huoli.
